työntekijä valvoo teollisuussalissa

Mitkä ovat keskeiset standardit, joita kalibraattoreiden tulee noudattaa?

Laadukkaan mittaustoiminnan perustana toimivat kansainväliset ja kansalliset ohjeistukset, jotka varmistavat mittausten luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden. Tiedonsiirto- ja tietoliikenneverkkojen toimialalla tarkat mittaukset ovat kriittisiä järjestelmien toimivuuden varmistamiseksi. Kalibraattoreiden käyttö edellyttää syvällistä ymmärrystä kansainvälisistä vaatimuksista, joiden mukaan mittauslaitteiden toiminta tulee varmistaa. Tässä artikkelissa käsittelemme nämä tärkeimmät ohjeistukset, niiden merkityksen yritystoiminnalle sekä sen, miten BCC Solutions Oy auttaa asiakkaitaan täyttämään nämä vaatimukset.

Mitkä ovat keskeiset standardit, joita kalibraattoreiden tulee noudattaa?

Mittaustoimintaa ohjaavat monet kansainväliset normistot, joiden tunteminen on välttämätöntä laatujärjestelmien ylläpidossa. Keskeisimmistä ohjeistuksista ISO/IEC 17025 määrittelee testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyysvaatimukset ja on tärkein kalibrointitoimintaa säätelevä kansainvälinen standardi. Se asettaa vaatimukset kalibrointilaboratorioiden toiminnalle, henkilökunnan pätevyydelle sekä mittausten jäljitettävyydelle.

Myös ISO 9001 laatustandardi edellyttää, että organisaation käyttämät mittaus- ja seurantalaitteet kalibroidaan tai todennetaan määräajoin. Lisäksi kalibraattoreiden tulee noudattaa toimialakohtaisia standardeja, kuten tietoliikennealan IEC 61000-sarjaa sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta sekä ITU-T suosituksia.

Näiden ohella kansalliset kalibrointistandardit määrittävät paikallisia vaatimuksia. Suomessa MIKES (Mittatekniikan keskus) ylläpitää kansallisia mittanormaaleja, jotka toteuttavat SI-järjestelmän mittayksiköitä ja varmistavat mittausten jäljitettävyyden.

Miksi kalibraattoreiden standardinmukaisuus on tärkeää yrityksellenne?

Standardien mukaisten kalibraattoreiden käyttö vaikuttaa suoraan mittaustulosten luotettavuuteen, mikä on kriittistä erityisesti tiedonsiirto- ja tietoliikenneverkkojen toimialalla. Epätarkat mittaukset voivat johtaa verkon suorituskyvyn laskuun, kasvaneisiin häiriöihin ja jopa järjestelmävikoihin, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Standardien noudattaminen on myös edellytys useimpien laatujärjestelmien vaatimusten täyttämiseksi. Monissa tapauksissa asiakkaat edellyttävät, että mittaukset on suoritettu kalibroiduilla laitteilla, mikä toimii laadunvarmistuksen todisteena.

BCC Solutions Oy:n asiantuntijat tuntevat nykyiset standardivaatimukset perusteellisesti ja pystyvät auttamaan yrityksiä valitsemaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivimmat kalibrointiratkaisut. Tämä varmistaa, että mittaustoiminta täyttää sekä kansainväliset että asiakaskohtaiset laatuvaatimukset.

Kuinka kalibraattorin mittausepävarmuus määritetään standardien mukaisesti?

Mittausepävarmuuden määrittäminen on standardien mukaan kriittinen osa kalibrointiprosessia. ISO/IEC 17025 edellyttää, että kalibrointilaboratoriot ilmoittavat mittausepävarmuuden jokaisessa kalibrointitodistuksessa. Epävarmuuden laskeminen perustuu tilastollisiin menetelmiin, joissa huomioidaan kaikki mittaustulokseen vaikuttavat tekijät.

Keskeinen periaate kalibraattoreiden valinnassa on niin kutsuttu 4x-sääntö. Tämän periaatteen mukaan kalibraattorin mittausepävarmuuden tulee olla vähintään neljä kertaa pienempi kuin kalibroitavan laitteen. Esimerkiksi jos kalibroitavan laitteen tarkkuus on ±1%, kalibraattorin tarkkuuden tulee olla vähintään ±0,25%.

BCC Solutions auttaa asiakkaitaan sopivan kalibraattorin valinnassa laskemalla kokonaisepävarmuudet ja huomioimalla kaikki virhelähteet. Modernit kalibraattoreillamme ilmoitetaan valmiiksi kokonaisepävarmuus 12 kuukauden ajanjaksolle, mikä helpottaa vaatimusten täyttämistä.

Miten usein kalibraattori tulisi kalibroida standardien mukaan?

Standardit eivät yleensä määritä kiinteitä kalibrointivälejä, vaan ne perustuvat riskiarviointiin ja laitteen käyttöön. ISO 9001 ja ISO/IEC 17025 edellyttävät, että organisaatio määrittää itse kalibrointivälinsä perustuen laitteen käyttöön, käyttöympäristöön ja aiempiin kalibrointituloksiin.

Tyypillisesti suositeltu kalibrointiväli on 12 kuukautta, mutta tämä voi vaihdella toimialoittain. Kriittisissä sovelluksissa, kuten tietoliikenneverkkojen ylläpidossa, kalibrointiväli voi olla lyhyempi, kun taas vähemmän kriittisissä sovelluksissa se voi olla pidempi.

Säännöllinen kalibrointi on olennaista, koska se varmistaa mittalaitteiden tarkkuuden säilymisen ajan mittaan. Muistettava on, että kalibrointitodistus kertoo aina vain laitteen kunnon kalibrointihetkellä, ei sen tulevaa toimintaa.

Mitä eroa on kalibroinnilla ja säätämisellä standardien näkökulmasta?

Standardien määritelmien mukaan kalibrointi tarkoittaa toimenpidettä, jossa vertaillaan mittalaitteen näyttämää tunnettuun referenssiarvoon. Kalibroinnissa siis todetaan laitteen näyttämän ja todellisen arvon välinen ero, mutta ei välttämättä korjata sitä.

Säätäminen puolestaan tarkoittaa mittalaitteen asetuksiin tehtäviä muutoksia, joilla laite saadaan näyttämään oikeaa arvoa. Standardit kuten ISO/IEC 17025 erottavat nämä toimenpiteet selkeästi toisistaan.

Yleinen väärinkäsitys on, että kalibrointi sisältäisi aina myös säätämisen. Kalibrointitodistus kertoo kuitenkin vain laitteen suorituskyvyn kalibrointihetkellä, ei sitä, että laite olisi säädetty tai korjattu. Säätäminen on erillinen toimenpide, joka voidaan tehdä kalibroinnin yhteydessä, jos siihen on tarvetta ja jos laite mahdollistaa sen.

Kalibraattorien standardit käytännössä – BCC Solutionsin asiantuntijanäkökulma

Käytännön mittaustoiminnassa standardien noudattaminen merkitsee selkeitä prosesseja ja dokumentaatiota. Kalibrointiprosessien dokumentointi ja mittauspöytäkirjojen ylläpito ovat keskeisiä elementtejä standardien vaatimusten täyttämisessä.

BCC Solutions Oy tarjoaa kattavat ratkaisut standardien mukaisten kalibrointiprosessien toteuttamiseen. Palveluihimme kuuluvat laadukkaat kalibraattorit, asiantunteva neuvonta sekä koulutus. Erityisvahvuutemme tiedonsiirto- ja tietoliikenneverkkojen alalla auttaa asiakkaitamme löytämään juuri heidän tarpeeseensa sopivimmat ratkaisut.

Konkreettisia askeleita standardinmukaisen kalibrointitoiminnan kehittämiseksi ovat:

  • Kalibrointitarpeiden kartoittaminen laatujärjestelmävaatimusten pohjalta
  • Mittalaitteiden luokittelu kriittisyyden mukaan
  • Kalibrointivälien määrittäminen riskiarvioinnin perusteella
  • Kalibrointiprosessin dokumentointi ja ohjeistaminen
  • Henkilökunnan kouluttaminen kalibrointitoimintaan

Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja täyttämään standardien vaatimukset, jotta heidän mittaustoimintansa olisi tehokasta ja luotettavaa. Oikeiden kalibraattoreiden ja prosessien avulla varmistetaan tietoliikenne- ja mittausjärjestelmien moitteeton toiminta ja luotettavuus.
Lue lisää tarjoamistamme kalibraattoreista.